Historiikki

Hollolan veneseura r.y. (Heikki Salokannel L232)

Eräänlainen historiikki Hollolan veneseuran 10-v juhlaan 28.10.1995

Perustaminen:

Lähes tasan 11v sitten, (ollaan Hämeessä) kokoontui joukko veneilijöitä, useimmat Hollolasta suunnittelemaan veneseuran perustamista Hollolaan. Kokous pidettiin Messilässä ja paikalla oli 34 veneilijää.

Kokouksen oli kutsunut koolle Hollolan kunnanjohtaja Seppo Jokipelto. Hän vihjaisi, että jospa perustettaisiin! Vihjettä oli suorastaan odotettu Hollolalaisten veneilijöiden keskuudessa. Asialle oli nykyhienosti sanottuna sosiaalinen tilaus.

Veneilyn harrastus oli lähtenyt voimakkaasti kasvamaan 80-luvun alusta. Veneitä hankittiin. Veneseurojen jäsenmäärät kasvoivat, veneilykoulutusta hankittiin. Saatettiinpa pyrkiä kultapossukerhoonkin. Jotkut taisivat kuitenkin kokea Vesijärvenalueen suurimman seuran vieraaksi. Ei sitä nyt paljon kultapossua oltukaan.

Samaan aikaan Hollolan kunta kasvoi voimakkaasti. Samalla se karisti maanviljelys- pitäjän mainetta harteiltaan. Veneily oli silloin menevän miehen maineessa.

Messilän lomakeskus toimi samoin. Laskettelua, ratsastusta, leirintäaluetta ja jotain: veneilyä. Kunta rakensi Messilään leirintäalueen ja venesataman. Niinpä syntyi kolmikantatoimintamalli, jossa veneseura toimi yhtenä osana. Eräänlaisena satamakapteenina.

Perustava kokous:

Seuran perustamista valmisteleva työryhmä, puheenjohtajana Markku Juutinen, valmisteli perustamiseen tarvittavat asiat. Seuran säännöt laati Kari Forsman.

Hollolan veneseuran perustava kokous pidettiin 27. päivänä maaliskuuta 1985. Läsnä oli 40 perustajajäsentä (Liite). Puheenjohtaja toimi Markku Juutinen ja sihteerinä Kari Forsman. Kokous antoi yhdistykselle nimeksi Hollolan veneseura ja hyväksyi sille säännöt. Puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Markku Juutinen ja hallitukseen: Ylikonstaapeli Mauri Jokinen Liikkeenharjoittaja Raimo Hämäläinen Varaosamyyjä Pekka Lindroos Opettaja Heikki Salokannel Apulaisjohtaja Aarne Kurkela Insinööri Lasse Kuusela, kaikki Hollolan kunnasta. Tilintarkastajiksi valittiin rakennusmestari Ahti Eerikäinen ja insinööri Frans Mustalampi.

Kokous hyväksyi talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 1985. Kokous päätti, että yhdistys merkitään yhdistysrekisteriin ja päätti anoa Suomen Purjehtijaliiton ja Suomen Moottoriveneliiton jäsenyyttä.

Yhdistyksen tarkoitus:

Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää purjehdus- ja veneurheilua sekä veneilyn edellytyksiä Hollolan kunnassa ja Päijänteen vesistöalueella, lisätä jäsentensä venetuntemusta ja vesillä liikkumisen tietoja ja taitoja järjestämällä koulutusta, jakamalla tietoa ja toimeenpanemalla kilpailuja. Yhdistys voi ylläpitää satama- ja telakka-alueita sekä retkeilykohteita ja omistaa tai hallita kiinteistöjä. (Seuran säännöt 2 § 1 mom.)

Toiminnan alkaminen: (muistio)

26.04.1985 käytiin Hollolan kunnan ja Hollolan veneseura välillä mielen- kiintoinen keskustelu. Siinä sovittiin mm:
1.Messilän satama:
- Kunta rakentaa laiturin, kaikkiaan 173 venepaikkaa ja laitureihin portit.
- Kunta rakentaa nostolaiturin ja huoltolaiturin sekä ajoluiskan.
- Kunta rakentaa huoltorakennuksen ja sen palvelut, laitureiden valaistuksen, pistorasiat, vesipisteen, jätteiden tyhjennyspaikat, viemäröinnin mm. veneiden pesuvesien valumisen estämiseksi Vesijärveen.
- Kunta tasaa telakointipaikat, mutta veneseura huolehtii telakoinnin ja laskujen ja nostojen järjestämisestä.
- Veneseura huolehtii alueen järjestyksestä.
- Satamaan ja sinne johtavalle väylälle tulee selkeät liikennemerkit (nopeusrajoitus, vieraspaikat yms.) jäi ilmeisesti sopimatta kuka hoitaa.
2.Raatosaaresta kunta odottaa veneseuralta käyttöajatuksia.
3.Kunta on hankimassa aluetta Hännyksestä. Paikka saattaisi olla sopiva veneilytukikohta esim. iltakäyttöön.
4.Päijänteen muihin veneseuroihin tullee ottaa yhteyttä, jotta Hollolan veneseuralaiset saisivat rantautua heidän tukikohtiinsa.
5.Veneseuran lipussa on mahdollista käyttää Hollolan vaakunaa.
6.Kirkonkylän leirialueen käytöstä vastaa seurakunta.
7.Kirkonkylänlahden väylän alentaminen TVL:n 1,8 metristä 1,5 metriin on mahdollista, koska 70…80% purjeveneistä on tämän alle. Kunnollisen laiturin saanti kirkonkylään nähtiin tärkeäksi venematkailun edelly- tykseksi arvokkaalle kirkonkylän seudulle.
8.Kalliolan-Paimelan suunnalta on kunta hakemassa sopivaa rantautumispaikkaa.
Pekka Lindroos voisi selvittää asiaa.
Talkoot Hännyksessä toukokuu
SVUL:n suurkisojen veneparaati 05.06.1986
Kajaanpurjehdus 28.06.1986
- palkintojenjako Hännyksessä, samoin karkelot
Rantakalailta (kesäkauden päätös) elokuu
Yösuunnistuskilpailu 29.08.1986
Veneiden nostot lokakuu
Syyskokous marraskuu

Varsinaisten tapahtumien lisäksi seuran toimintaohjelmaan kuuluu aktiivinen uusien jäsenten hankinta, johon hallitus toivoo jokaisen jäsenen ottavan osaa.

Yhteisretki venenäyttelyyn järjestetään helmikuussa, mikäli tarvittava määrä osanottajia löytyy. Gallup syyskokouksessa.

Mitäpä tähän olisi nykyiselläkään hallituksella lisättävää?

Kilpailutoiminta tietenkin ja junioritoiminta sekä katsastuspalvelut.

Yleisöluennot:

Hollolan veneseuran aloitteesta yhdessä Hollolan kansalaisopiston kanssa järjestettiin joukko mielenkiintoisia luentoiltoja Yläasteen auditoriossa. mainittakoon ainakin:
- SKOPBANK OF FINLAND:n ja FAZER-FINLAND:n maailmanympäri-kilpapurjehdukset
- Amppa Heinosen purjehdus Atlannin ympäri
- Pertti Duncerin seikkailut
- Juha Föhr oli kertomassa veneilijän säästä.
- Pentti Salmen maailmanympäryskilpapurjehduskertomuksen jälkeen Hollolan veneseuralla oli ilo kutsua Pentti Salmi kunniajäseneksi.

Kilpailutoiminta:

HVS järjesti alkuvuosina joitakin alueellisia purjehduskilpailuja. Näihin saatiin kohtuullisesti veneitä Vesijärven alueelta. Useimmin ajettu kisa oli Hännyksen regatta ja sittemmin Reimari-regatta. Kilpailupäällikkönä toimi useimmin Pekka Lindroos. Päijänne-kisan järjestäminen on jo lähihistoriaa. Se touhu oli Pekan ja Pekkaa seuraavan kommodorin Pentti Ikosen pravurinumeroita. Seuran jäsenet ottivat osaa paikallisiin kisoihin, tärkeimpänä juuri Päijänne- purjehdus, josta useampiakin luokkavoittoja. Parhaimpana Pekka Lindroosin yleiskilpailun voitto 1988. Rannikon kisoja kiersivät ainakin Esa Konsti ja Pekka Lindroos kipparina ja Helge Laaksonen, Heikki Salokannel, Matti Pesonen, Seppo Sirviö ja Saku Lähteenmäki eri miehistöissä jonniinmoisella menestyksellä. Esim. Esa Konsti pariin osuusvoitoon Baltic Round kisassa 1989. Juniorien saavutuksista tulikin jo aiemmin mainittua.

Seuran ilme:

Hollolan veneseura on tyypillinen laituriseura. Hyvä sellainen. Toimii hyvin jäsenistönsä eteen. Pyrkii omalta osaltaan saamaan satama- ja retkisatama-asiat kuntoon. Pyrkii osaltaan parantamaan veneilyluontoa, neuvomaan ja opastamaan. On ihan hyvin pystynyt estämään veneilijöiden leimautumisen venetyypin mukaan. Joitakin mainitakseni.

Tulevaisuus:

Seura toimii varmaankin tulevaisuudessakin kaikkia veneilijöitä palvelevana yhteisönä. Voisi ehkä sen lisäksi muistaa, että Hollolan veneseura on kilpaurheiluseura, joka voisi tehostaa junioritoimintaa, kilpailullista purjehdustoimintaa ja joskus järjestää ja ottaa osaa myöskin meritaitokilpailuihin, veneralleihin ja jopa nopeuskilpailuihin. Voisi harkita myöskin esim. surffaajien, soutajien ja melojien miksei kalastajienkin ottamista mukaan toimintaan.

Näkökulma:

Tuli tässä varmaankin tarkasteltua asioita omien lasien kautta, mutta se tässä yhteydessä suotakoon.

KIITOS KAIKILLE!!!